Teos ohikulkijoille

Ohikulkijan upeita kuvia: http://amateursventuresonlife.blogspot.fi/2015/09/dancing-in-rain.html

Kirjastosilta 27.9.

Sunnuntaina koimme ensimmäisen sade-esityksen (tai harjoituksen). Sade ei haitannut, ehkä vain vähensi ohikulkijoiden määrää. 

Opus alkoi rannalta ja kokosi tanssijat sillalle. Sillan rakenne muodosti näyttämön. Katsojat kerääntyivät sillan päätyihin.

Keskustelimme eri tilojen näyttämöllisyydestä paljon projektin aikana. Yksi peruste tilan näyttämölliseksi muuttumisesta oli, kuinka paljon pinta-alaa tanssi kulloinkin vei muiden kadulla liikkuvien tilasta ja toisaalta millaiset rajat valittu tila kokosi tanssijoiden ympärille.

Sillat muodostuivat eniten näyttämöksi. Mitä kapeampi silta sitä enemmän. Tanssijoiden liikkuminen vaikeutti ohikulkemista Turun Kirjastosillalla eniten, minkä vuoksi katsojat asettuivat mieluiten seuraamaan tapahtumaa sillan päihin. Tampereella puolet leveämpi ja pari kertaa pitempi Laukonsilta houkutti yleisön seisahtumaan tanssijoiden lähelle  ja liikkumaan halki sillan pituuden. 

Kauppatori - Turun ensi-ilta 26.9.

 Turun ensi-ilta vihdoin. Viikko harjoituksista. Syksyn tuntu on vahva, ilma on kostea. Puiden lehdet ovat saaneet värejä. Lauantaina lämpö vielä helli iltapäivän harjoituksissa, mutta yö oli jo kylmempi.

Kuu oli lähes täysi ja taivas pilvetön. Kauppatorin tunnelma oli hilpeä ja huomattavasti rauhallisempi kuin edellisenä viikonloppuna. Viime viikon levottomuus oli poissa ja tilalla oli hilpeitä illanviettäjiä.  Ketju osallisti jälleen kerran.

Tanssijat levittäytyivät koko torin laajuudelle kadoten välillä yön hämärään ja välillä erottuen kirkkaasti yhteisellä liikkeellä tai seisovien hahmojen luomana järjestyksenä aukion epämääräisessä valtavuudessa. Tanssijoiden toiminta nostatti hilpeitä kommentteja ohikulkijoilta ja seuraamaan jääneiltä. Hiljaista kiinnostusta. Spontaanin halauksen. Syksyn kostea kosketus hiipi jäseniin. Tunti kului siitä huolimatta kuin varkain.

Turku - viimeiset harjoitukset

Kokoonnuimme saliin muistelemaan viikko sitten harjoiteltuja aineksia ja kävimme läpi suunnitellut rakenteet. Salin pienuus oli hämmentävää. Mittakaava on kaupunkitilassa niin suuri, että saliharjoittelu tuntui ahtautumiselta. Muistelu teki hyvää ja helpotti yhteiseen teemaan ja tilanteeseen palaamista. Rakenteet tuntuivat selkiytyneen alitajuisesti tauon aikana.

"Nilkat pääosassa"

"Puhdistuskone"

Turku - harjoitusviikonloppu 19.-20.9.

Turun esityksiin valmistautuminen tehtiin kahdessa päivässä. Lauantaina kokoonnuimme saliin muistelemaan liiketehtävien lähtökohtaa: tietoisuutta oman kehon tunnelmista ja energiasta. Minua tässä maailmassa tänään, nyt, tällä hetkellä. Sitten siirryimme ulos. Harjoittelimme Kupittaan puistossa etsien hyväätapahtumapaikkaa, jollaiseksi risteävät käytävät osoittautuivat. Netti-puu sai myös oman kohtauksensa teoksen opukseen Kupittaan puisto.

Harjoittelimme Aninkaistenkadun ja Puutorin osuuksia illan hämärtyessä. Jouduimme todistamaan maahanmuuton vastaista mielenilmausta, jossa miesjoukko pauhasi iskulauseita heitellen hätäraketteja. Poliisiauto ajoi valot vilkkuen ohi tilanteen eri osoitteeseen... Tapaus järkytti meitä kaikkia ja vaikutti illan harjoitusten ja koko viikonlopun tunnelmaan.  Kauppatorin levoton tunnelma tuntui yöharjoituksissa, mutta vastaanotto oli positiivista. Myös osallistuminen ihmisten ketjuun toteutui hyvässä hengessä

Sunnuntain lämmin ja aurinkoinen sää ja Turku-päivän  leppoisan hyväntuulinen ihmisvilinä sävytti harjoituksia taas toisella tavalla. Kirjastosillan harjoituksia säesti katusoittaja ja musiikin viritys tarttui tanssijoihin. Rautatientorin syttyminen tanssiin toi annoksen hyvää energiaa läpikulkupuiston ja siellä aikaansa viettävien syliin.

Tapahtumapaikkojen tunnelmien kartoitus onnistui hienosti ja sää oli jälleen kerran teokselle suosiollinen. Hyvällä mielellä odotamme ensi viikonlopun ja alkuviikon esityksiä.

Prosessin viimeiset hetket

Nopean valmistelun prosessi on tuottanut viisi erilaista esiintymissuunnitelmaa tai karttaa. Ensi-ilta Hämeenpuistossa on näistä massiivisin mitaltaan.

Yksi hienoimmista yllätyksistä tämän projektin aikana on ollut ihmisten ilahtunut ja innostunut vastaanotto vuorokaudenajasta, tapahtumapaikasta ja säästä riippumatta.

Spontaanit osallistumiset ovat saaneet aikaan sielun läikähdyksiä.Nopean valmistelun prosessi on tuottanut viisi erilaista esiintymissuunnitelmaa tai karttaa.

Myös säiden osalta olemme olleet onnekkaita, muutamaa jäätävän kylmää päivää laskematta, sää on ollut selkeä ja välillä jopa helteinen.

Tiistain harjoituksessa valokuvattiin ja videokuvattiin Keskustori ja Hämeensillalta liikkeelle lähtevä osa.

Ensi-illan aattona kävin yksitellen läpi vielä viimeisen tehtävän ja yksilöllisiä kysymyksiä. Loput osat odottavat kirjoittamistaan.




Ainekset ja niiden järjestys on suurimmaksi osaksi valmis. Hämeenpuisto on jo kirjoitettu ja tanssijoille lähetetty.

Intensiivisen viikonlopun jälkeen kokoonnumme viikon kuluttua harjoituksiin Turussa, missä esitykset tapahtuvat kahden viikon päästä. Haikeaa luopua näin nopeasti tästä prosessista.

Teoskuvausta auringonpaisteessa

Tänään oli ensimmäinen kuvauspäivä. Viidestä osasta kolmea nauhoitettiin ja otettiin still-kuvia. Huomenna on välipäivä, jolloin toivon, että loputkin palaset loksahtelevat kohdilleen. Tässä vaiheessa olen iloinen pienestäkin prosessointihekestä. Ainekset ovat kasassa, erilaisia variaatioita samoista kehoteemoista on useita. Koreografian palat rakentuvat päivittäin tarkemmaksi. Laukonsillan rakenne on nyt muutamaa piirtoa valmis. Samalla tavalla koossa ovat Tammelantorin aamutuima, Hämeenpuisto ja Keskustorin sydänyö. Elementit ovat melkein kohdillaan, mutta erityisesti siirtymiä pitää vielä pohtia. Myös Hämeensillalta Tullinaukiolle vaelluksen aineksia on jo tutkailtu. Kokonaisuus alkaa hahmottua. Ainesten lopullinen päättäminen sekä siirtymien hiominen ja jokaisen "opuksen" rakennekartta on vielä tehtävä. Ensi-ilta on edessä nopeasti.

Yön sykkeessä keskustorilla

Tilanvaltausta yön vilkastuessa

Teatterin valotaulu sen otsikoi: Yön kulkijat

Satunnaiset nojaukseen osallistujat

Taustan yleisö lisäsi autostereoistaan musiikkeja 

Tammelantori aamuvarhain lauantaina

 Kokoonnuimme silmät sirrissä Osmonpuistoon virittäytymään aamukuudelta, juuri yön pimeyden hälvetessä.

Olin valmistanut kahden tunnin toiminnan kehyksen, jonka lyhyesti esittelin tanssijoille. Sitten sulauduimme torikahvilassa viriävään puheensorinaan. Kuuntelimme aamukahvin ääressä ihmisten sananparsia ja sanontoja. Jatkoimme sulautumista kuljeskelevien ihmisten seassa arkiliikettä tutkien.

Valmiin liikemateriaalin pallottelu yhdistyi pulujen ja varpusten lehahteleviin lentoihin. Ihmisten kommentit olivat hienoja. Hidas askeltava eteneminen houkutti ohikulkeneen miehen tulkitsemaan näkemäänsä mm. maailman liikkeeksi ja toi toiselle muistuman Muukalaislegioonasta. 90-vuotias mies innostui liikehtimään keskustelun lomassa.

Nopeasti sunniteltu rakenne sai jälleen osoitettua tässä ympäristössä toimivat ja ei-toimivat osansa. Puhdistuskone-kutsumanimen saanut osio osoitti kaupungilla tapahtuvan esityksen aikakäsityksen eron näyttämötilaan verrattuna. Jokainen vaihe sai kestää pitempään kuin näyttämötilassa. Hidas eteneminen kantoi esitystä ulkotilassa vahvemmin kuin nopea vaiheesta toiseen siirtyminen, mitä muiden toimintojen ohessa ei ehtinyt havaita. 

  15 vaille 9 torin elämä alkoi selvästi vilkastua. Kaksi tuntia on hyvä kesto tässä tilassa. Rakenne kestää ympäristön vaihtuvat tilanteet, kunhan muutamat siirtymät vaiheesta toiseen tarkennetaan sekä ajallisesti että tilallisesti. Kahden toriharjoitustunnin jälkeen ehdimme vielä pukusovitusten lomassa purkaa kokemukset ja kysymykset. Aamun kalseus oli osoittanut voimansa, oli ihana lämmitellä Liikelaiturilla. Ihmisten toiminta näyttäytyi torilla vahvasti yhteisöllisenä. Torikulttuuri on avointa ja keskustelevaa eikä vieroksu tavallisesta poikkeavaa toimintaa vaan suhtautuu siihen positiivisesti ja uteliaasti.

Tullinaukio ja Pakkahuoneenaukio - harjoitukset auringossa

Minun tämänpäiväinen, ainutlaatuinen kehoni. Tänään parituntiseksi venyneen lämmityshetken pääosassa olivat pakarat ja häntä. Työskentelimme mukavasta auringonpaisteesta huolimatta sisällä - ja valmistin keväisten muistumien pohjalta yhteisen liikemateriaalin. 

Myös maailmasuhdetta pohdiskeltiin hyvin pienen eleen ja liikkeen välimaastossa -nyt ääneen sanottujen ja aiemmin kirjattujen sanojen pohjalta.

Tullinaukiolla kokeiltiin aamulla tehdyn liikemateriaalin sijoittumista tilaan. Aukiolle levittäytyneenä yhteinen liike piirtyi vahvasti. 

Siirryimme Pakkahuoneenaukiolle, jossa sulauduimme helposti ajanviettäjiksi. Oma käden pyöritys nousi energisoivaksi voimaksi.

Seuraavaksi on pakko alkaa lyödä lukkoon kaikista olemassaolevista aineksista rakenteita. Huomenna aamuvarhain on vuorossa päätökset Tammelantorin rakenteesta.

Aamuksi on luvattu jälleen sadetta.

Hämeenpuiston maasto

Hiekkakäytävä

Metallilevy - poistui työmaan myötä

Sorapinta

Asfalttia - suojatie

Laattoja

Hiekkaa

Opus Hämeenpuisto pakettiin – konsalaisten kenraali

Tänään olin mielenkiintoisen tilanteen edessä. Muutaman harjoituksen jälkeen oli pakko päättää yhden osion rakenne, jotta saamme Konservatorion tanssijat mukaan Ihmisten kaupunki –teoksen ainakin kilometreissä mitattuna pisimpään jaksoon. 

Kolmas harjoitus muotoutui kenraaliharjoitukseksi Opus Hämeenpuistolle. Konservatorion kakkosvuosikurssin tanssijoiden toinen ja viimeinen esitys oli käsillä. 

Harjoittelimme neljä tuntia ja sitten teimme kenraaliharjoituksen, jota emme ehtineet tekemään aivan alusta loppuun.  Opiskelijoiden päivä oli sovittu päättymään kahdeksalta. Me muut jatkoimme kokonaisuuden loppuun saakka.

Harjoitus näytti kohdat, joita en ollut vielä ehtinyt ajatella -kuten siirtymiä liiketehtävästä toiseen. Toisaalta harjoitus näytti myös kokonaisuuden kirkkauden niissä osioissa, joissa esiintyjien varmuus oli kohdillaan. Ohikulkijat olivat hyvin myötämielisiä, vaikka pientä tihkusadetta olikin ilmassa. Kokemus oli oikein positiivinen.

Ensimmäisenä valmistuneen opuksen kenraali kesti osittain vajaalla esiintyjäjoukolla 50 minuuttia. Toivoisin, että nyt haparoiviksi ja hieman liian nopeiksi jääneet kohtaukset olisivat pitempiä. Ehkä joitakin vaiheita vielä puuttuu? 

Voimme VAPAAkollektiivin ja vierailijoiden kanssa onneksi vielä hioa kokonaisuuden osia tämän yhteisen kokemuksen pohjalta. Enimmäiskesto on kuitenkin varmasti 1,5 tuntia, mitä olin ajatellutkin.

Syksyn viileys yllätti

Lämpötila oli laskenut edellisestä päivästä 6 astetta. Kenelläkään ei ollut riittävästi päällä.

Tammelantorilla ihmiset olivat viilentyneestä säästä huolimatta avoimia ja kiinnostuneita tekemisestämme -ja toisistaan ylipäätään. Puheensorina oli virittävä. Virittelimme kehojamme tietoiseen arkiliikkeeseen sekä lauseenosien ja sanojen kaappaamiseen. Toteutimme "muurin" ja "epäkohtia esiin nostavan organismin." Toimintamme kiinnitti huomiota ja ihmisten uteliaisuuden. Palaute oli jälleen positiivista: "Ihan kivalta näyttää. Onnea vaan produktiollenne!"

Ote tekemiseen torilla oli sulauttava, joten kaikki varoivat tuottamasta liian suurta liikettä. Tänään emme ehtineet lämmitellä ennen toriajan päättymistä, joten pienen aamupalaverin jälkeen, siirryimme suoraan torille. Tunnissa olimme kylmettyneet ja siirryimme ruokatauon jälkeen loppupäiväksi työskentelemään sisällä.

Ilman lämmittelyä energiat olivat melko matalat. Pidimme perään ruokatauon ja vielä pullakahvien kanssa videointipalaverin. Loppupäivän työskentelimme sisällä erilaisten liiketehtävien parissa.

10 päivää ensi-iltaan

Tämän päivän teemaksi nousi kaupunkitila näyttämönä. Näissä tiloissa sulautuminen on vaikeampaa, erottuminen tapahtuu nopeasti. Ohikulkijat nappaavat toistuvan kuvan silmänräpäyksessä. Katselijoita ja kuvaajia.

10 päivää ensi-iltaan. Alan jännittää muuttuvia sääennustuksia. Sadepäivät vaikuttavat olevan joka päivä eri päiviä. Siinä riittää jännitystä tulevina päivinä.

Pohdin esityspaikkojen dramaturgiaa ja sulautumisen keinoja.

Ensimmäinen tuntuma

Laukonsiltaan..

... ja Keskustoriin